19.8.2022 klo 9.-10.30
Vähennä liiketoimintasi CO2 emissioita paremmalla datalla
Nousevana ilmiönä on yrityksiin kohdistuvien vastuullisuusvaatimusten lisääntyminen ja läpinäkyvyys vastuullisuusasioissa. Ympäristöasioissa tämä tarkoittaa sitä, että yritysten tulee pystyä vähentämään ei pelkästään oman toimintansa suoria kasvihuonepäästöjä, vaan myös epäsuoria Scope 3 päästöjään.
Tapahtuman tavoitteet:
- Epäsuoria päästöjä ei voida vähentää taloudellisesti ja nopeasti, jos ei tiedetä missä suurimmat hotspotit ovat. Epäsuorien päästöjen määrä on yrityksillä keskimäärin 5,5 kertaa suuremmat kuin suorat päästöt. Miten yritys saa selville oman arvoketjunsa päästöt ja pystyy seuraamaan niiden vähentämistä?
- Miten vähennät yrityksesi ilmastokriisiin liittyvää hiiliriskiä 2020-luvulla?
DRIVER
Senior Advisor - Platform of Trust
Suutarinen totesi esityksensä alussa, että suurin osa yrityksistä kertoo kestävyyden ja ilmastonsuojelun olevan heille tärkeitä asioita. Jos nämä arvot ovat yrityksessä agendalla, yleensä myös työntekijät, asiakkaat kuin myös toimitusketjut ovat sitoutuneempia. Usein työntekijät valitsevat arvojaan vastaavan työpaikan. Asiakkaat ovat lisäksi valmiit maksamaan premium-hinnan tuotteesta, sillä kuluttajat haluavat ilmentää arvojaan ostopäätöksissään.
Green House Gas Protocol on yleisimmin käytetty ohjeistus kasvihuonekaasujen laskentaan.
- Scope 1: Yrityksen valvonnassa suoritetun toiminnan suorat päästöt. Esimerkiksi itse omistettujen ajoneuvojen päästöt.
- Scope 2: Ostetun energian tuotannosta aiheutuvat välilliset päästöt. Esimerkiksi ostetun sähkön ja kaukolämmön.
- Scope 3: Muut yrityksen toimintaan liittyvät välilliset päästöt sekä tuotantoketjun alku- että loppupäässä. Näissä vaikuttamismahdollisuudet keskittyvät enemmän hankintoihin ja tuotesuunnitteluun, mutta myös prosessien virtaviivaistamiseen niin, että esimerkiksi ostettujen tavaroiden ja kuljetusten määrää vähennetään. Näiden vähentämisessä ensiksi yrityksen olisi määritettävä, mitkä kiinteistötoimijan Scope 3 toiminnot tuottavat merkittävimmät päästöt, missä on suurin potentiaali päästöjen vähentämiseen ja mitkä ovat merkityksellisimpiä yrityksen omien liiketoimintatavoitteiden kannalta.
Miksi yhä useampi yritys panostaa Scope 3 haltuunottoon?
Suurimmat päästövähennysmahdollisuudet ovat toimitusketjun epäsuorissa Scope 3 -päästöissä ja sen raportointi tarjoaa enemmän tietoa markkinoista ja niihin liittyvistä mahdollisista riskeistä. Avoimuuden lisääminen on hyödyllistä toimitusketjuun liittyvien riskien hallinnassa sekä mahdollistaa toimittajien ja alihankkijoiden kestävyystyön puutteiden ennakoivan havaitsemisen ja luo siten edellytykset niiden torjumiseksi.
”Scope 3 tavoitteen asettaminen vetoaa useaan sidosryhmään, kuten sijoittajiin, asiakkaisiin ja työntekijöihin. Lukujen ja konkreettisten tietojen esittäminen on organisaatiolle paras tapa osoittaa todellista vastuuta ja toimintaa”, painottaa Suutarinen.
Scope 3 raportoinnin haasteita:
- Alihankinta ja toimitusketjusta on vaikeaa saada määrätietoja ja niitä vastaavia emissiokertoimia.
- CO2 laskennassa käytettävät emissiokertoimien yleiset tietolähteet eivät vastaa todellisuutta.
- Yritys ei voi vaikuttaa, miten asiakkaat käyttävät myytyä tuotetta.
- Manuaalinen tiedonkeruu on kallista ja altis sekä inhimillisille ja että systemaattisille virheille.
- Scope 3 laskennan mukaanotto voi kohottaa CO2 raportoinnin kustannuksia 300 % verrattuna Scope 1 ja 2 laajuuteen.
Esimerkkejä Scope 3 päästöistä kiinteistön omistajalla ovat huolto, ylläpito, korjaukset, purkaminen, ulkoiset asiantuntijapalvelut, kiinteistöinvestoinnit, rakennushankkeet sekä vuokralaisten energiankäyttö, jätteet ja matkustaminen.
CO2 DataHub -hanke
Kiinteistö- ja rakennustoimialan organisaatioiden vuorovaikutuksesta syntyneen dataverkoston tavoitteena on auttaa ymmärtämään rakennetun ympäristön päästötilanteen kokonaiskuvaa, johtaa tiedolla hiilijalanjälkeä pienentävien ratkaisujen toteuttamista ja tuottaa mukana oleville organisaatioille taloudellisesti merkittävää vastuullisuusetua.
”CO2 Datahub -projektin visiona on olla vuonna 2024 edelläkävijäorganisaatioiden muodostama vetovoimainenverkosto, joka vetää puoleensa uusia toimialan organisaatioita ja johtaa koko kiinteistö- ja rakennustoimialaa keventämään hiilijalanjälkeään ja parantamaan kokonaiskestävyyttään”, sanoo Suutarinen.
Hankkeen tärkeimmät tähän mennessä tunnistetut päästölähteet ovat rakennusmateriaalien päästöt rakentamisessa, vuokralaisten energiankäyttö sekä kiinteistön ylläpitopalvelut ja jätehuolto. Näissä on myös suurin tarve parantaa datan laatua ja saavutettavuutta.
Platform of Trust on hyvä ratkaisu C02 datan jakamiseen, sillä se mahdollistaa datan tehokkaan ja luottamuksellisen yhdistelemisen. Lopussa Suutarinen vielä vertasi vanhaa excel-pohjaista ”taustapeiliin katsovasta” toimintatavasta alustapohjaiseen verkostopohjaiseen toimintapaan.
VIERAILIJA
Vastuullisuusjohtaja - Compensate
Kaskelan esitys "Miten kantaa vastuuta Scope 3 päästöistä" toi esiin yhteenvedon Compensaten keskeisistä havainnoista. Yritysten ilmastoväittämät, kuten hiilineutraalius, ilmastoneutraalius ja nettonollapäästöt jäsentävät ja määrittelevät yritysten ilmastotoimia.
Miksi yritysten ilmastoväitteillä on väliä?
Jotta yritysten ilmastoväittämät ja -tavoitteet olisivat merkityksellisiä ilmastokriisin torjunnassa, on ymmärrettävä, miten ne on rakennettu. Olisi tärkeää löytää yhteiset määritelmät yritysten ilmastoväitteille ja lisättävä niiden avoimuutta. Nämä auttaisivat myös kuluttajaa tekemään vastuullisia valintoja.
”Määritelmien epäselvyydestä huolimatta yhä useammat yritykset sitoutuvat nettonollapäästötavoitteeseen. Useimmat pyrkivät saavuttamaan nettonollapäästöt vuoteen 2050 mennessä, joka on myös tavoitevuosi, jolloin globaalien päästöjen on saavutettava nollapäästöt, jos haluamme rajoittaa ilmaston lämpenemisen Pariisin ilmastosopimuksessa asetettuun 1,5 asteen tavoitteeseen”, sanoo Kaskela.
Net Zero Trackerin mukaan 683 yritystä maailman 2000:sta liikevaihdoltaan suurimmasta pörssiyhtiöstä on tehnyt nettonollapäästösitoumuksen.
Viimeaikaisissa tutkimuksissa on todettu, että:
- Todelliset päästövähennystoimenpiteet eivät vastaa sitoumuksia.
- Yritykset, joilla on nettonollapäästötavoitteet vuosikymmenien päässä, eivät ole asettaneet lähellekään päästövähennystavoitteita.
- Suuryritykset liioittelevat rutiininomaisesti tai raportoivat väärin edistymisestään kohti nettonollatavoitteita.
- Puuttuu yksimielisyys siitä, mitkä päästöt olisi sisällytettävä.
- Kompensaatioiden rooli on usein epäselvä, eikä lieventämishierarkia aina tue päästövähennysten ensisijaista roolia.
- Hiilineutraaliuden ja nettonollatavoitteiden välillä on epäjohdonmukaisuutta.
The Science Based Targets initiative (SBTi) ja The Race to Zero Campaign ovat
kaksi johtavaa standardia, jotka määrittelevät yritysten nettonollapäästösitoumukset.
”Hiilineutraaliutta koskevia väitteitä ei ole niinkään standardoitu, ja väitteiden laatimisessa on paljon vaihtelua”, sanoo Kaskela.
- Miten asetetaan vaatimuksen aikataulu?
Nettonollatavoite ja hiilineutraalius eroavat toisistaan sen suhteen, milloin tavoite olisi saavutettava. Nettonollatavoite olisi saavutettava viimeistään vuoteen 2050 mennessä. Hiilineutraalius olisi saavutettavissa koska tahansa.
- Mitä päästöjä olisi sisällytettävä?
Kaikki kasvihuonekaasut ja kaikki päästöt tulisi ottaa huomioon. Väitteiden esittäminen ilman Scope 3 -päästöjä ei ole uskottavaa. Näin ollen yritysten olisi pyrittävä sisällyttämään Scope 3 -päästöt aina, kun ne ovat merkittäviä ja ne voidaan laskea luotettavasti.
- Miten tehdään hierarkia päästövähennysten välille?
Päästövähennystoimenpiteet ja -tavoitteet olisi sovitettava yhteen ilmastotieteen ja Pariisin sopimuksen 1,5 asteen tavoitteen kanssa sekä lukitaan se siihen. Kompensointi aina täydentää vähennyksiä, ei korvaa niitä. Kompensoinnin osuus pienenee koko ajan, sillä päästötkin pienevät.
4.Millaista kompensaatiota voidaan käyttää?
Oxford Principlesin Net Zero Aligned Offsetting:n mukaan yritysten tulisi:
- Siirtyä kompensoinnissa hiilidioksidin poistoon, jossa kompensaatiot poistavat suoraan hiiltä ilmakehästä.
- Siirtyä kompensoinnissa kohti pitkäikäistä varastointia, jossa hiiltä poistetaan ilmakehästä pysyvästi tai lähes pysyvästi.
- Tukea nollapäästöihin mukautettujen kompensaatiomarkkinoiden kehittämistä.
5.Miten kompensaatiota voidaan tehdä luotettavasti?
Valtaosa hankkeista ei läpäise laatuvaatimuksia. Näiden puutteiden tunnustaminen on avainasemassa, kun halutaan ymmärtää riskejä, jotka liittyvät hiilineutraaliuteen ja nettonollaväitteisiin.
”Uskottavan väitteen esittäminen hiilihyvitysten nykyisillä markkinastandardeilla on haastavaa. Compensate on luonut ratkaisun nykyisten vapaaehtoisten hiilidioksidimarkkinoiden keskeisimpiin puutteisiin. Sen nimi on Compensate Credit”, päättää Kaskela.
